NORA-MI ILIUUSERINIAKKATUT PILERSAARUT 2024

 

Atlantikup Avannaani Suleqatigiiffiup (NORA-p) nu­nani atlantikup avannaaniittuni ineriartortitsineq mingutsit­siffiunngitsoq, unammillersinnaasoq inui­aqatigiillu imminnut napatiffiat peqataaffigaa, tas­sa Nunat Avannarliit ilaanni atlantikup avannaa­niit­tuni sulianik ingerlatallit soqutiginaatillit suleqa­ti­giinnissaannik kajungilersitseqataaniarnikkut aal­lartitsisarnikkullu. Sumiiffinni ingerlatat aalajanger­simasut pillugit iliuusissatut pilersaarut 2030-mut anguniagaq NORA-p taperserpaa. NORA-p ukiunut 2021-miit 2024-mut periusissiaata takutippaa NORA tassaasoq kattuffik suliniutinik tapersiisoq, oqaluuserisassanik saqqummiussisartoq suleqati­giissitsisartorlu, periusissiallu suleqatigiinnissami sammineqartussat pingaarnersiorneqarnissaat tik­kuussiffigaa.

2024-mi ingerlanneqartussatut pilersaarutigineqar­tut NORA-p iliuusissatut pilersaarutaani taagorne­qarlutillu erseqqissarneqarput. Iliuusissatut piler­saarut taanna piffissami periusissiorfiusumi maan­na ingerlasumi iliuusissatut pilersaarutit sisamaraat. NORA-mik aqutsisuuf­fik Norgep 2024-mi isumagaa, aqutsisuuffiginnin­nerminnilu Nunat Avannarliit nunarsuarmi piujuartitsinerpaajullutillu ataqatigiissaagaalluarnerpaajunissaat anguniagaraa. Inuusuttut pillugit suliniuteqarneq, nunarsuarmi eriagisassat, Bodø2024-p piorsarsimassutsikkut illoqarfittut pingaarutiliunissaa, kiisalu nunanik kimmut sanilerisanik suleqateqarneq pingaarnertut aallunneqassapput. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa iliuusissatut pilersaarutaat maliinnarneqassapput, NORA-llu iliuusissatut pilersaarutaannut ilanngunneqassallutik, iliuusissatut pilersaarusiap tulliuttussap 2025-mit 2029-mut ingerlasussap tungaanut.

Aammattaaq 2023-mi suliat qanoq ingerlasimanerinik naliliinerit NORA-p atorluarniarpai, sumiiffinnilu piukkunnaateqarsinnaasuni NORA-p tusaamaneqarnissaa siuarsarniarlugu.

1. Qinnuteqartitsinerit marluk

Suliniutinut tapiissuteqartarneq NORA-p periusissi­ami anguniagassatut siunniunneqartut aammalu sumiiffinni ingerlatsiviit 2030-mut anguniagaq pil­lugu iliuusissatut pilersaarutaasa anguneqarnissaat pillugu sulinerani pingaaruteqarpoq. Suliniutit ta­piiffigineqartut NORA-p sulianik ingerlataqartunut attaveqarnerani pingaaruteqarput. Qinnuteqarnis­samut piffissaliussaat tassaassapput 2024-mi martsip aallartisimanera aamma 2024-mi oktober­ip aallartisimanera. NORA piffissaliussat qaangiun­nissaasa siuningaavisigut qinnuteqarsinnaasunik in­ternetikkut ataatsimiisitsinernik (webinarer) inger­lat­sissamaarpoq, ataaseq skandinaviamiusut ataa­ser­lu tuluttut ingerlanneqassalluni.

2. Immami uumasunik atuineq aamma inuusuttut

NORA-p nutaaliorneq pillugu aaqqissuussineq su­miiffinni inuusuttunut sammititaq Den Nordatlantiske Ungdoms Blå Innovationslejrimik qulequtsigaq ingerlanniarpaa. Pisus­saq 2024-mi upernaakkut Vestmannaeyarimi ingerlanneqassaaq, HP 2023 nangillugu ingerlanneqassaaq islandimiunillu siulersorneqassalluni. Siunertarineqarpoq sumiiffinni sinerissamut qanittuni nutaaliortut inuusuttut katersussallugit, suleqatigiinnissaannik siunnersorluarneqarnissaannillu periarfissikkumallugit, suliaqarfiillu sammineqartut tassaassapput sineriammi piujuartitsineq, nungusaataanngitsumik takornariaqartitsineq kiisalu imarmiunik nerisassiorneq.

3. UNESCO-p eriaginartitai pillugit innersuussutaasa timitalerneqarnissaat

2023-mi martsimi NORA-p ataatsimeersuartitsinerata ”UNESCO-p eri­aginartitaasa nunat immikkoortuini piujuartitsilluni ineriartortitsinissamut periarfissiissutaat” ingerlanneqarmat UNESCO-p eriaginartitaanik peqaraanni inuiaqatigiinnut qanoq periarfissaqartitsisinnaanerat sammineqarpoq, eriagisassatut taaneqarsinnaapput nunarsuarmiut eriagisassaat geologiimut tunngasut, uumassusilinnut tunngasut, allallu, tamakkulu tamarmik sumiiffimminni piujuartitsinermik ingerlataqarnissamut eqeersaataasinnaapput. Ataatsimeersuartitsineq assorsuaq iluatsilluarpoq, ataatsimeersuarnerullu kinguneranik inuit sulianik pineqartunik soqutigisaqarluartut arlallit imminnut attaveqaqatigiilernerat pinngorpoq, taakkulu piumassuseqarluarlutik suleqatigiiginnarnissartik siunniussimavaat. Ataatsimeersuarneq Sisimiut 2 2024-mi oktobarimi Quebecimi ingerlanneqassaaq, suleqatigiillu pineqartut NORA-p tapersersorniarpai Nunallu Avannarliit ataatsimut isigalugit biosfæretut (eriagisassatut uumassusilerinermut tunngassuteqartutut) taaneqarnissaa sulissutiginiarlugu, taamaasillunilu aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa 2030-mut anguniagarisaata angunissaanut sakkussatut atorneqassalluni.

4. Nunanik kimmut sanilerisanik suleqateqarneq

Suliaqarfik una NORA-p Nunanilu Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ukiorpassuarni aallutarisimavaat. 2024-mi NORA-p nunanik kimmut sanilerisanik suleqateqarnermi sulissutiginiagai:

Skotland:  Skotlandimi nunap immikkoortuinut qa­nimut attaveqarlernissap sulissutigineqarnera ingerlaannassaaq, isumaqatigiissut MoU 2023-mi Orkney Islands Councilimi atsiorneqarpoq. Skotlandimiut NORA-p suliniutaannut ilaatittalernissaat anguniagarineqassaaq, OIC-mit aningaasalersorneqarluni. NORA aamma Skotlandip ilaanik allanik suleqateqarnissaq ammaffigissavaa, ingammik Shetlandip qeqertaanik Hebriderinillu. Savalimmiuni erfalasumut ulloritinneqartup nalliussineqarneranut apriilimi pisussamut atatillugu paasissutissiinertalimmik aaqqissuisoqassaaq, 2024-milu Londonimit Edinburghimut nuunneqassaaq. Tamanna suleqatigiinnernik periarfissiilluarsinnaassaaq, politikkikkut peqataaffigineqarnissamik periarfissiilluni, kiisalu NORA-p oqariartuutaata saqqummiunneqarnissaanut piukkunnarnerussalluni.

Canada: Nunap immikkoortua Quebec UNESCO-p suliniutaani suleqataavoq, NORA-llu tassunga atatillugu tapersersuinini ingerlatiinnassavaa, qulaani allassimasoq takuuk.

Maine: NORA-p Maine International Trade Center, NORA-mik suleqateqarnissamik soqutiginnissinnaanerartoq attaveqatigeqqilersimavaa, maannalu suleqatigiinneq qanoq isikkoqassanersoq qanorlu annertutigissanersoq erseqqissarneqartussanngorpoq.

5. NORA-p inuusuttut pillugit suliniutaa

2023-mi iliuuseriniakkatut pilersaarummi inuusuttut pillugit suliniutissaq[1] naapertorlugu kiisalu EK-R-imit siunnersorneqareerlutik NORA-mi aalajangiunneqarpoq Nordisk Ungdomspanel 2023-p septembarimi 2023-mi sumiiffinni ministerinut innersuussutigisimasaasa ilaat sulissutigineqassasut.

Tamatuma saniatigut NORA Ocean Cluster, islandimiuusut, suleqatiginiarlugit pilersaarpoq, suliniut pineqartoq tassaavoq nutaaliortunut inuusuttunut immami uumasunik atuinermik suliaqartunut siuarsaajumalluni suliniut, 2024-milu upernaakkut Vestmannaeyarimi pisussami anguneqartussat nangillugit suliaq tamanna ingerlanneqassalluni.

6. Atlantikup Avannaani Sinerissami Piorsarsimassuseq/igasunut unammisitsineq

Suliniut taanna Atlantikup Avannaani Ineriartortit­sinissamik periusissiap[2] (NAUST) ataani ingerlan­neqarpoq. Sumiiffinni inuusuttut nerisassiorner­mik ilisimasallit nerisassanillu soqutigisallit unam­misin­neqarnissaat NORA-p siuttuuffigissavaa. Su­miiffinni nerisassiassat sumiiffinnilu nerisarineqar­tartut aal­laavigineqassapput. Aaqqissuussinerit Bodø24-p ilai sumiiffinni unammisitsissutigine­qarnissaat naatsorsuutaavoq, naggataagut ajugaa­sunik toq­qaasoqarumaarluni, immaqalu Norgemi politikerinit arlaatigut peqataasoqassalluni/takkuttoqassalluni.

7. Imaatigut assartuineq

Imarsiornermik ilinniarfiit attaveqaqatigiiffeqaler­nissaannik sulineq ingerlaqqissaaq, tamatumuuna Savalimmiuni imarsiornermik ilinniarfiup Vinnuhá­skúlin-ip (Centre of Maritime Studies and Enginee­ring) aqutsisuuffigisaanik. Attaveqaqatigiiffissap si­unertaraa imarsiornerup iluani mingutsitsinngitsu­mik ingerlatsiartuaarnissaq pillugu ilisimasanik ingerlatitseqqiinissap qulakkeerneqarnissaa, tassa imarsiornerup iluani imarsiortunngorumaartussat eqqarsaatigalugit.

8. Sumiiffinnik inerisaanermi AI-teknologiimik atuineq

Sumiiffinni avinngarusimanerusuni siuarsaaniarnermi inerisaanermilu AI-teknologiip qanoq atorneqarsinnaanera NORA-p misissorniarpaa. AI-mik atuineq periarfissanik sumiiffinnik siuarsaaniarnermi iluaqutigineqarsinnaasunik periarfissiissaaq.

[1] Inuusuttut suliniutitsinni tamani akuutinneqarnis­saat NORA-p isumaginiarpaa. Tassunga ilanngullu­git NORA-p nammineerluni inuusuttut pillugit ingerlanniakkani piareersarniarpai. Inuusuttut NORA-p sumiiffigisaaniittut attaveqaqatigiiffiliorti­ternissaat NORA-p tapersersorniarpai, soorlu inuu­suttut pillugit suliniutini, aaqqissuussinerni suliniu­tinilu assigiinngitsuni, attaveqaqatigiinnernik na­leqquttunik pilersitseqataasinnaasuni peqataanis­saasa periarfissinnerisigut. Siunertaapput 1) sumiif­finni suliniutaareersut attaveqaqatigiinneroreersul­lu nunani sumiiffinnit tamanit peqataaffigineqar­sinnaalersinnissaat, 2) inuusuttut illoqarfigisani, nunap immikkoortuini nunalu tamakkerlugu oqar­tussaasut aalajangiisarneranni sunniuteqarsinnaa­nerat anguniarlugu oqalliffissanik pilersitsinissaq, aamma 3) sumiiffimmi inuusuttut kattuffiisa atta­veqaqatigiittarfiisalu suussusersinissaat.

 
[2] NAUST-ip siunertaa tassaavoq nunat avannarliit nunap immikkoortuinik ineriartortitsineq pilersaa¬rusiornerlu pillugit suleqatigiinnerannik erseqqis¬saanissaq, nunallu avannarliit ilaanni, tassaasuni Savalimmiut, Kalaallit Nunaat, Island aamma Norgep si¬neriaa, ineriartortitseqqinnissamut ilisi¬masanik tunngaviliisussaq. Periusissiaq FN-ip piuju¬artitsinis¬samik anguniagaanik aallaaveqassaaq, nu¬nallu at¬lantikup avannaamiuisa suleqatigiinne¬ran¬nik tik¬kussisuullunilu najoqqutaassalluni.